perjantai 24. helmikuuta 2017

Fifty Shades Darker (2017)

HUOM! Teksti sisältää juonipaljastuksia, eli lukeminen omalla vastuulla!

Nimi: Fifty Shades Darker
Suomen ensi-ilta: 10.2.2017
Ohjaaja: James Foley
Käsikirjoittaja: Niall Leonard
Genre: draama, romantiikka
Pääosissa: Dakota Johnson, Jamie Dornan, Tyler Hoechlin, Kim Basinger, Bella Heathcote, Hugh Dancy, Jennifer Ehle, Marcia Gay Harden, Max Martini, Eric Balfour, Eloise Mumford, Luke Grimes, Andrew Airlie, Rita Ora
Ikäraja: 16
Kesto: 1h 58min

Kun sydänsuruista kärsivä Christian Grey yrittää houkutella epäileväisen Anastasia Steelen takaisin elämäänsä, Anastasialla on ehtonsa. Heidän rakentaessaan luottamusta ja vakaata suhdetta salaperäiset hahmot Christianin menneisyydestä palaavat kuvioihin aikeenaan tuhota pariskunnan yhteinen tulevaisuus...

Arvostelu: Tarina Herrasta ja Palvelijasta. Tarina Herrasta kuka haluaa Palvelijan ja Palvelijasta joka ei halua antautua. Tarina Palvelijasta kuka haluaa Herran muuttuvan. Tarina joka saa katsojan tunteiden valtaan ja hormonit hyrräämään.
     En muistanut ensimmäisestä leffasta kovinkaan paljoa kun nyt astelin katselemaan tätä toista osaa. Kirjojen lukemisestakin on jo ehtinyt vierähtää hetki, joten kovin hyviä muistikuvia ei niistäkään ollut. Odotukseni olivat korkealla vaikka kaverini olivatkin sanoneet, että ensimmäinen osa oli parempi ja tämä osa oli huonompi kuin kirja. Kaikesta siitä huolimatta olin innoissani kun viimein elokuvateatterin valot himmentyivät ja tarina nappasi kyytiinsä.
     Muistikuvat kirjan tapahtumista alkoivat heti ryöpytä mieleen kun elokuvan juoni alkoi edetä. Se vain nappasi katsojan kyytiin ja siitä ei päässyt pois ennen loppua. Olin aivan myyty. Toki tämä (kuten ensimmäinen osa ka kirjatkin) oli aika ennalta-arvattava, mutta se ei ainakaan itseäni haitannut. Tämä osa oli myös enemmän romanttisempi kuin toinen osa (mikä kirjoja lukiessa ärsytti minua). Se sopi siihen eikä tullut sellainen olo kuin katsoisi aikuisviihdettä isolta näytöltä.
     Toki tämäkin osa sisälsi niitä "vaatteet pois ja heti" -kohtia, mutta ei mielestäni niin paljoa kuin ensimmäinen osa. Toki tästäkin elokuvasta melkeinpä puolet tuntui olevan sellaista. Siihen jäljelle jäävään tuntiin oli ahdettu draamaa, aseita, kauniita luontokuvia ja tarinoita menneisyydestä.
     Tämä elokuva herätti tunteita. En muista, että olisin nauranut elokuvan aikana, mutta muutama kyynel kyllä valahti alas silmäkulmasta. Ja se musiikki! Aivan ihanaa! Ensimmäisessä elokuvassa jo oli aivan upeat musiikit ja ne sopivat tilanteisiin kuin nenä päähän. Tässä osassa? Sama homma. Olen tässä vuosien varrella jotenkin alkanut kuuntelemaan enemmän ja enemmän taustamusiikkia. Tässä elokuvassa musiikkivalinnat olivat menneet ihan nappiin ja jo niiden takia suosittelen tämän elokuvan katsomista.
     Suosittelen muutenkin tämän elokuvan katsomista. Jos olet lukenut kirjat tai katsonut ensimmäisen osan, toivon sinun näkevän tämän. Ja miksei muutenkin. Itse tykkäsin. Kovasti. Toki elokuvan jälkeen asiat on taas mielessään laitettava oikeaan järjestykseen ja muistaa, että todellisuudessa asiat eivät ole ihan niin kuin elokuva ehkä antaa ymmärtää. Esimerkiksi sadistisuuden, traumojen ja ihmisten suhteen.

Arvosana: ***


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti