torstai 2. marraskuuta 2017

It (2017)

Nimi: Se (It)
Suomen ensi-ilta: 8.9.2017
Ohjaaja: Andrés Muschietti
Genre: kauhu
Pääosissa: Jaeden Lieberher, Jack Dylan Grazer, Wyatt Oleff, Finn Wolfhard, Sophia Lillis, Jeremy Ray Taylor, Nicholas Hamilton, Chosen Jacobs, Bill Skarsgård
Kesto: 2h 15min
Ikäraja: 16

Kun lapsia alkaa kadota Derryn kaupungissa Mainessa, ryhmä lapsia kohtaa suurimman pelkonsa joutuessaan vastakkain Pennywisen kanssa – häijyn klovnin, jonka murhien ja väkivallan täyteinen tausta johtaa satojen vuosien taakse.

Arvostelu: Kauhu ei ole se minun lempigenre, sanottakoon se nyt ihan suoraan heti alkuun. Jostain syystä kuitenkin päätin, että haluan tämän elokuvan nähdä (varoituksista huolimatta).
     Haluan myös nyt heti tähän alkuun myöntää, että muutamia kohtia en pystynyt katsomaan, vaan käänsin katseeni suosiolla alaspäin (ja näin luultavasti vältyin muutamalta painajaiselta). Yritin kuitenkin saada mahdollisimman hyvän leffakokemuksen, niin itselleni kuin ympärillä istuneillekin.
     It perustuu siis Stephen Kingins tunnettuun samannimiseen romaaniin, joka julkaistiin vuonna 1986. Kirjasta tehtiin minisarja/elokuva vuonna 1990. Tämä uusittu versio sisältää vain seitsemän päähenkilön lapsuuden ja tulossa oleva toinen osa sisältää sitten heidän aikuisuuttaan (kun taas kirjassa nämä kaksi aikaa on yhdistetty).
     Heti elokuvan alussa pieni poika (Georgie) katoaa ja hänen isoveljensä (Bill) aloittaa melkeinpä pakkomielteiset etsinnät. Kun kylässä alkaa kadota myös muita nuoria ja lapsia, alkaa Bill haalia myös ystäviään etsintöihin jotka johtavat vaarallisiin tilanteisiin ja lopulta Pennywisen luokse.
     Juoneltaan elokuva oli hyvä, mitä muutakaan voisi olettaa jos teos perustuu Stephen Kingin kirjaan. Kaikesta huolimatta, elokuvan alku oli loppuun verrattuna paljon parempi. Jotenkin homma vain tuntui lässähtävän loppua kohti mentäessä. Kuitenkaan ei vajottu niin alas, ettei elokuva olisi ollut katsottava ihan viimeisille minuuteille saakka. Ehkä kuitenkin olisin itse halunnut hieman erilaisen lopun, mitä todellisuus oli.
     Elokuvassa ehkä suurin yllätys oli näyttelijät. Tiedän, että myös lapset osaavat olla hyviä näyttelijöitä. Silti se aina yllättää kun he vetävät ihan todella hyviä suorituksia. Ja mitä meidän "ihanaan" Pennywiseen tulee, myös hän oli aivan mahtava.
     Kaikesta huolimatta en voi antaa elokuvalle täysiä tähtiä, sillä jotenkin se olisi voinut olla vieläkin parempi. Ja ehkä pelottavampikin. Ainakin lopussa.
Arvosana: ****

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti